Tykkää meistä!

Vaivaako selkäkipu tai iskias?

Mitä hoidamme?

Esimerkkejä:

fysioterapia

Niskakivut

Niskan alueen kipujen taustalla voi olla hyvin moninaisia tekijöitä. Kun puhutaan mekaanisesta niskakivusta, tarkoitetaan selän omien rakenteiden toimintahäiriöiden aiheuttamia kiputiloja.

Selkäranka ja niska koostuvat monipuolisesti liikkuvasta nikamien ja niiden välilevyjen sekä pikkunivelten muodostamasta tornista. Optimaalisessa tilanteessa selkärangan jokaisen nikaman tulisi liikkua sille tarkoitetulla tavalla. Käytännössä näin on kuitenkin hyvin harvoin, vaan usein rasitus ja staattiset työasennot aiheuttavat rankaan ja pehmytkudoksiin jonkin asteisia toiminnan häiriöitä. Jotkin nivelistä jäykistyvät ja jotkin joutuvat liikkumaan liikaa. Lihaksista osa saattaa olla ylivenyttyneitä, kuten kaulan etuosan lihakset, ja osa liian kireitä, kuten kallonpohjan lihakset. Nämä toiminnanhäiriöt aiheuttavat kipuja, säteilyoireita rintaan ja raajoihin, hermoärsytystä ja muuttavat vähitellen ryhtiä. Vasta kun lihakset saadaan vahvistettua ja nivelten toiminta normalisoitua saadaan ranka toimimaan normaalisti ja kivuttomasti.

Kaularangan alueella kivut ja siitä johtuvat säteilyoireet voivat johtua kireyksien lisäksi myös välilevyn pullistumasta, traumoista tai esimerkiksi reuman aiheuttamista kulumamuutoksista. Vastaanotolla selvitetään ensimmäisellä kerralla mahdolliset aiemmat sairaudet ja tapaturmat sekä suunnitellaan turvallinen hoito tämän mukaan.

Selkäkivut

Alaselkäkivut ovat hyvin tavanomaisia väestössä. Suurin osa, noin 80 – 90 prosenttia, kokee selkäkipujakson jossain elämänsä vaiheessa. Onneksi valtaosa ihmisistä parantuu. Nykyään hyvin pieni määrä selkäkipuisia leikataan verrattuna aiempiin vuosikymmeniin. Fysioterapiassa ja osteopatiassa selvitetään ensin kivun tausta. Kipu voi tulla lihaksista, rangan pikkunivelistä eli faseteista, välilevystä, hermoärsytyksestä tai ligamenteista. Joskus pitkittyneessä kivussa varsinainen vamma-alue on jo parantunut, mutta kipu on jäänyt hermostollisesti ”päälle”. Onneksi hermosto voi oppia kivusta myös pois.

Iskiaskipu

Iskiaksella tarkoitetaan selkäkipua, jossa iskiashermo säteilee kipua alaraajaan. Kivun syynä on usein selkäytimestä lähtevän hermojuuren ärsytys tai puristusoire. Kyseinen hermo on yleensä voimakkaasti ärtynyt tai tulehtunut, aiheuttaen hermokipua ja hermon toimintahäiriöitä. Joskus iskiashermoa voivat painaa myös jotkin pakaran ja takareiden alueen pehmytkudokset, jolloin kyseessä on iskiasoire mutta ei välilevyperäinen vaiva. Joskus kireiden lihasten trigger- eli kipupisteet voivat osittain matkia iskiashermoperäistä vaivaa. Tällöin kipualue on samankaltainen, selkään ja jalkaan säteilyä aiheuttava, mutta hermossa ei todeta ärsytystä. Tätä kutsutaan joskus pseudo- eli valeiskiakseksi.

Tavallisin syy hermopuristukseen on revenneestä välilevystä eli diskuksesta työntyvä välilevytyrä (protruusio), jossa välilevyn keskustassa oleva hyytelömäinen aine (nucleus pulposus) vuotaa ja pullistuu ulos painaen hermon juuriosaa. Mekaanisen puristuksen lisäksi pullistuma aiheuttaa inflammaation eli steriilin tulehduksen hermoille.

Massiivisissa pullistumissa potilaalle saattaa kehittyä ulosteen pidätykseen ja virtsaamiskyvyttömyyteen liittyviä vaivoja ja heijastelua sukuelinten alueelle. Lähentäjäalueella voi ilmetä heikkoutta tai tunnottomuutta. Tällaisissa tilanteissa hoitona on aina välitön leikkaus, jokatehdään päivystyksenä sairaalassa. Sairaalahoitoon tulee hakeutua heti vuorokaudenajasta riippumatta.

Noidannuoli eli lumbaco

Noidannuolella tarkoitetaan selän äkillistä kiputilaa, jossa selkä usein jäykistyy johonkin pakkoasentoon ja lihakset kiristyvät suojakramppiin.

Useimmiten kipu alkaa nosto-, kierto- tai taivutusliikkeen yhteydessä. Yleensä selän liikuttaminen on vaikeaa ja aiheuttaa selkään pistävän puukkomaisen tuntemuksen. Myös jalat saattavat mennä alta. Taustalla on usein nikamien toimintahäiriö, välilevyn repeytyminen tai lihaskramppi. Jos asiakkaalla ei ole välilevyperäisen vaivan oireita, saadaan lumbagoperäiseen kipuun yleensä tehokas apu manuaalisista hoidoista jo yhdellä tai muutamalla hoitokerralla.

Tenniskyynärpää ja hiirikäsi

Tenniskyynärpäällä (tai nykyään yhä useammin hiirikädellä) tarkoitetaan kyynärnivelen ulkolaidassa olevan nivelnastan tulehdusta tai kiputilaa. Yleensä nivelnasta on kosketusarka ja siinä voi olla myös turvotusta. Varsinkin käden puristusliikkeet ja kyynärpään kiertoliikkeet muuttuvat tällöin kivuliaiksi. Nimensä mukaisesti mailapeleissä, kuten sulkapallossa ja tenniksessä, kyynärpää alkaa kipeytyä. Hoidossa huomioimme kyynärnivelen liikkuvuuden ja käsittelemme pehmhytkudoksia ja nivelrakenteita.

Tenniskyynärpään hoito vaatii tavallisesti useamman hoitokerran, riippuen siitä kauanko vaiva on jatkunut. Joissakin tapauksissa tulehtunutta aluetta voidaan rauhoittaa lääkärin antamalla kortisonipistoksella ennen hoidon aloittamista tai parin ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Nykyään kortisonipistosten antaminen on kuitenkin aiempaa vähäisempää. Omatoiminen venyttely ja lihasten vahvistaminen, erityisesti eksentrisesti, on tärkein osa tenniskyynärpäästä kärsivän kuntoutusta.

Nivelkivut, mm. polven ja lonkan kulumavaivat

Kulumavaivoissa itse kuluman aiheuttama kipu on vain osa siitä särystä, jonka potilas tuntee. Myös nivelen ympäröivät kudokset, lihakset, nivelsiteet, limapussit sekä hermorakenteet ärtyvät kulumasta johtuvan toiminnallisen haitan seurauksena. Kun ympäröivä kudos saadaan rauhoittumaan ja nivelen liikelaajuus paranemaan, alkavat myös kivut vähentyä. Lähes kaikissa kulumavaivoissa lihasvoimaharjoittelulla on merkittävin rooli pidemmän aikavälin toimintakykyyn. Lisääntynyt liikkuvuus lisää myös nivelen aineenvaihduntaa ja saattaa sitä kautta hidastaa kuluman pahenemista. Itse kulumasta johtuvaan kipuun on akupunktiolla hyvä vaikutus. Erityisesti polvinivel on otollinen akupunktiolle.

Lonkkanivelen kulumissa nivelsiteiden kiristymisellä on merkittävä osuus kulumakipuihin. Kiristyneet nivelsiteet alkavat häiritä nivelen normaalia verenkiertoa, joka jo itsessään aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriön ja altistaa kulumille. Nivel jäykistyy nivelsiteiden kiristymisestä johtuen, jolloin liikkuminen häiriintyy entisestään. Lisäksi kiristyneet nivelsiteet aiheuttavat kipua. Lonkkaongelmissa kireiden nivelsiteiden hoitaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kun nivelsiteet saadaan vähitellen joustamaan hyvin, alkaa myös nivelsiteiden alta kulkevien verisuonten paine helpottaa ja nivelen aineenvaihdunta lisääntyy. Aineenvaihdunnan lisääntyminen saattaa hidastaa kuluman etenemistä ja lievittää oireita. Kun nivelen liikelaajuus saadaan lisääntymään, mahdollistaa se paremmin omatoimisen harjoittelun. Johtuen lonkan nivelsiteiden voimakkaasta hermotuksesta, tuntuu käsittely ensimmäisillä kerroilla epämiellyttävältä ja nivel tulee jonkin verran araksi. Arkuusalkaa kuitenkin helpottaa parin ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Kun vielä kiristyneet lihakset saadaan joustaviksi ja rennoiksi, niin tilanne paranee entisestään. Omatoimiseksi harjoitteluksi sopii erinomaisesti vesijumppa ja uinti, ne eivät kuormita niveltä raskaasti mutta vahvistavat lihaksistoa.

Käsien ja jalkojen puutuminen tai kipu

Raajojen puutumiseen voi olla useita erilaisia syitä. Kyse saattaa olla esimerkiksi verenkiertoperäisestä puutumisesta, hermon puristuksesta johtuvasta puutumisesta tai ainoastaan lihaskireyksien aiheuttamasta heijasteesta.

Alkuun selvitämme aina onko puutuminen jonkin yksittäisen hermon tai hermojuuren alueella vai onko kyseessä jokin laajempialainen puutuminen joka voi viitata muuhun neurologiseen ongelmaan. Hermojen pinnetilat sekä lihasten ja nivelten jäykkyydestä johtuvat puutumiset ovat useimmiten melko helposti hoidettavissa, mutta tarvittaessa ohjaamme asiakkaan lääkärin konsultaatioon.

Olkapään kiputilat, esim. jäätynyt olkapää ja olkapään hankausoireyhtymä

Olkapään kiputilat ovat hyvin tavallisia yli 50-vuotiailla. Myös nuoremmat voivat kärsiä näistä vaivoista trauman tai kovan harjoittelun myötä. Keski-iän loppupuolella jännerakenne alkaa ilman säännöllistä sopivan asteista kuormitusta ja voimaharjoittelua haurastua. Tämä johtaa usein olkapään alueen ongelmiin, jossa erityisesti käden sivunosto on kivuliasta. Hiusten pesu, vaatteiden pukeminen tai fyysisistä töistä selviytyminen on vaikeaa tai mahdotonta. Tuoreissa tutkimuksissa kuntoutuksen on todettu olevan tehokkain hoito tällaisten vaivojen hoidossa. Asiakkaan tekemällä terapeuttisella harjoittelulla on paranemisessa tärkein rooli, mutta erityisesti kipeiden lihasten käsittelyllä saadaan helpotettua akuutteja oireita ja mahdollistettua harjoittelu. Moni on saanut hyötyä myös kinesioteippauksesta.

Nuoremmilla olkapääongelmista kärsivillä taustalla on usein virheellinen kuormitus. Harjoittelua voi olla liikaa tai olkapään ja lavan alueen hallinta pettää, ja kuormittaa rakenteita virheellisesti. Kuntosalilla esimerkiksi niskan takaa punnerrukset tangolla ja ylätaljan veto niskan taakse voi aiheuttaa ongelmia. Tällaisissa ongelmissa alussa hoitona kuormituksen vähentäminen, kipeiden lihasten hoito ja oikeiden liikemallien opettelu. Jos lapatuessa on heikkoutta, pyritään sekä vahvistamaan heikkoja lihaksia että opettelemaan parempaa hallintaa.

Jäätynyt olkapää voi syntyä leikkauksen tai trauman jälkitilana. Usein olkapään liike rajoittuu myös ilman selvää syytä. Hoitoina voidaan käyttää aktiivisia lihasenergiatekniikoita (MET – Muscle Energy Technic), nivelen mobilisaatioita ja manipulaatiota. Lisäksi kotiharjoitteina pyritään lisäämään olkanivelen liikettä.

Päänsärky, migreeni ja huimaus

Monen päänsäryn taustalla on niskaperäiset toiminnalliset ongelmat, kuten fasettinivelten liikehäiriöt sekä yläniskalta ja ohimoista säteilevät trigger-pistekivut. Päänsärky voi kuitenkin johtua myös muista tekijöistä, kuten virheellisestä purennasta tai selkäytimen ahtaumasta. Vastaanotolla pyritään selvittämään syitä oireiden taustalla ja tarvittaessa ohjaamaan asiakas jatkotutkimuksiin.

Migreeni on päänsäryistä yksi pahimpia. Usein se iskee yllättäen ja voi viedä työ- tai opiskelukyvyn  täysin. Vuoden 2016 kesällä ilmestyneen katsaus-artikkelin mukaan akupunktio on yhtä tehokasta kuin migreenin estolääkitys mutta vähemmillä haittavaikutuksilla. Kaikki eivät akupunktiosta valitettavasti saa apua, mutta suosittelemme varsinkin huonosti lääkkeestä hyötyneitä migreenistä kärsiviä kokeilemaan akupunktion hoitosarjaa.

Urheiluvammat

Urheiluvammat ovat valitettavan yleisiä. Kuntourheilussa haittana on tauko harrastuksesta ja mahdollisesti sairausloma töistä tai koulusta. Kilpa- ja ammattiurheilussa urheilu voi olla tulonlähde tai tärkeä osa arkea. Siksi vammojen oikeaoppinen kuntoutus on ensiarvoisen tärkeää.

Olkapää-, alaselkä-, polvi-, takareisi- ja nilkkavammat ovat eri urheilulajeissa yleisimpiä. Kamppailu- tai joukkuelajeissa syntyy myös pahimmillaan invalidisoivia niskan ja pään alueen traumoja. Hoidamme näitä kaikkia – sekä paljon muita – vammoja vastaanotollamme. Vammojen moninaisuuden vuoksi myös terapian kesto ja muoto vaihtelee laajalti.

Leikkausten jälkikuntoutus

Leikkaukseen voidaan joutua trauman tai kuluman myötä. Usein leikkauksella saadaan nykyään korjattua rikkoutunut kudos tai vaihdettua se keinotekoiseen. Paraneminen ei kuitenkaan lopu sairaalasta kotiutumiseen vaan vasta käynnistyy siinä vaiheessa. Lihasten vahvistaminen ja nivelten liikelaajuuksien normalisoiminen mahdollistaa optimaalisen paluun arkeen ja harrastuksiin. Onnistunut leikkaus voidaan pilata huonolla kuntoutuksella tai jopa sen täydellisellä puutteella. Leikkausvaivasta riippuen joskus riittää 1 – 3 kertaa, toisinaan tarvitaan kuukausiakin kestänyt kuntoutus, esimerkiksi kilpaurheiluun palaamiseksi.